Blogi

Tehyn rooli sotessa ja muutoksessa

Yksi Tehyn tärkeimmistä tehtävistä sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksessa ja monissa muissakin muutoksissa työpaikoilla on se, että Tehy luo ja tuo meille jäsenille turvaa työelämässä.

Edunvalvontajärjestönä Tehyn asiantuntijat ja lakimiehet seuraavat aktiivisesti lainsäädännön valmistelua ja asioita, joilla on vaikutus meidän arkeemme. Tämä työ ei välttämättä näy suoraan meidän jäsenistöllemme. Meidän kaikkien kannalta on kuitenkin tärkeää, että meillä on analysoitua ja perusteltua tietoa käytettävissä maakunnissa neuvotteluissa ja kaikessa vaikuttamistyössä, mitä lainsäädännön myötä meille eteen tulee.

Jäsenistöämme huolettaa monet asiat tässä myllerryksessä; eläkeasiat, työsuhteen ehtojen muuttuminen, työssäkäyntialueiden laajuus tulevassa sotessa sekä mahdolliset työnkuva muutokset. Monet pohtivat myös, onko oma työpaikka enää soten suunnittelukartoilla? Monen edunvalvontatyötä tekevän huolena on myös työnantajamuutosten myötä edunvalvontatyön pirstaloituminen ja riittävä luottamusmiesten määrä tulevaisuudessa. Näitä asioita koskevissa väännöissä on meillä oltava asiansa osaavat neuvottelijat, niin Tehyn työntekijöissä kuin meissä aktiivitoimijoissakin – valtakunnan tasolla ja paikallisesti.

Tehyssä tulee varmistaa tiedonkulku jäsenistölle monen eri kanavan kautta, siitä mitä valtakunnallisesti on sovittu. Aluetoimistojen ja eri maakuntien Tehy-aktiivien tulee huolehtia oma osuutensa tiedottamisesta alueillaan. Tärkeä osa tiedottamista on järjestää maakunnan koko toiminta-alueella, usealla paikkakunnalla, jäseniltoja. Tehyn on tuettava ammattiosastoja taloudellisesti muutoksessa; esim. pitkien etäisyyksien alueilla tarvitaan resursseja lisää kuljetuskustannuksiin, jotta osallistuminen on aidosti mahdollista jäseniltoihin ja työryhmätyöskentelyihin. Tehdään yhteistyötä ammattiosastojen kesken jäseniltojen järjestelyissä. Verkostoidutaan jo nyt niiden ammattilaisten kesken jotka tulevat sitä arjen työtäkin tekemään tulevaisuudessa yhdessä jossain muodossa.

Tarvitsemme lisää liikkeenluovutuslainsäädännön ja neuvottelutaidon osaamista edunvalvontatyötä tekeville. Yksityissektorin Tehyläisissä on myös meidän voimavaramme. Heillä on jo vuosien kokemus siitä miten liikkeenluovutuksia on hoidettu ja mitä haasteita yksityisen palveluntuottajan kanssa on muutoksissa. Soten aikataulujen siirryttyä vuodella eteenpäin on kuntakentällä käynnistynyt sellainen osa-ja kokonaisulkoistuksien myllerrys, että monella luottamusmiehellä on kädet täynnä työtä yhteistoimintaneuvottelujen pyörteessä.

Tehyn aluetoimistojen kautta tarvitaan ja saadaan apua alueellisille toimijoille ja yksittäisille jäsenille. Aluetoimiston järjestöasiantuntijoiden työ ja verkosto ovat liittomme toiminnassa vahvuus ja mahdollistaa Tehyn tuen ammattiosastoille suoraan eri puolille Suomea. Muistetaan vain sitä myös hyödyntää.

Määräaikaisten työntekijöiden asema ja tulevaisuus on nyt pidettävä meillä Tehyssä esillä. Sote-uudistuksen realisoituessa jäsenistölle paremmin, epävarmuus omasta työsuhteesta ja sen jatkosta lisää myös määräaikaisten työsuhteiden ketjutusten ja perusteiden selvittelyä. Meneillään olevat säästötoimenpiteet, osa-ja kokonaisulkoistukset ja muut toimintojen muutokset lisäävät myös osaltaan epävarmuutta työsuhteiden jatkosta.

Meidän on huolehdittava Tehyssä siitä, että ammattiosastotoiminta on lähellä jäsentä työpaikalla – jäsenhuolto, yhteishenki ja yhdessä tekeminen. Tehyläisyyden hengen nostamista, ylläpitämistä ja levittämistä me tarvitsemme, jotta järjestäytymisaste pysyy hyvänä ja Tehyläisten jäsenmäärä työpaikoilla kasvaa. Näin voimme olla myös vaikuttamassa asioihimme paremmin.

Miten sinä voit olla mukana osaltasi poistamassa epävarmuutta työelämän arjesta?

  • Hanki tietoa – osallistu maakuntasi ja/tai paikkakuntasi sote-tilaisuuksiin kuuntelemaan ja keskustelemaan missä nyt mennään, osallistu jäseniltoihin.
  • Selvitytä työsuhteesi määräaikaisuuteen liittyvät perusteet ja mahdollinen ketjutus hyvissä ajoin ennen muutoksien käynnistymistä.
  • Tehy-aktiivit – verkostoitukaa ja tehkää yhteistyötä, osallistukaa koulutuksiin ja neuvottelupäiville
  • Ammattiosastotoimijat – hyödyntäkää oman alueen Tehyn aluetoimistoa tekemisessänne.
  • Henkilöstöllä on oikeus vaatia työpaikkansa yhteistoimintaelimissä asioiden käsittelyä; tietoa missä mennään erilaisissa muutostilanteissa – kysy jos et suoraa tietoa saa.
  • Asian ytimeen pääsee alkamalla Tehy-aktiiviksi; organisaatioissa on käynnissä tai tulossa luottamusmiesvaalit ja työsuojeluvaalit. Nyt myös parhaillaan Tehyn valtuustovaalit – muista äänestää.
  • Tehyläinen luottamusmies ja aktiivitoimija, ole läsnä jäsenten arjessa ja kuuntele huolia ja hälvennä epätietoisuutta tiedottamalla

Meillä on suuria epävarmuustekijöitä tulevaisuudessa – tälle emme voi mitään. Meillä Tehyläisillä on kuitenkin se etu, että me olemme jo monilla alueilla aktiivisesti mukana tekemässä tätä muutosta emmekä vain odottelemassa.

Nina Pulkkinen

Viikon varrelta… Viikon päästä…

Kesälomani toinen osa huipentui tähän Tehy-teemaviikkoon. Oli hienoa päästä mukaan Tehyn PJ-kiertueen iltatilaisuuksiin Turkuun, Poriin ja Tampereelle. Paljon ajankohtaista keskustelua edunvalvonnasta ja jäsenten huomioista, mutta myös naurua ja huumoria sekä kohtaamisia Tehyläisten kanssa mahtui tähän viikkoon. Ennen kaikkea, mitä parhainta Tehyläistä seuraa!

Turussa PJ-kandidaatit kiersivät paneeliosuuden jälkeen pöydissä ja jokainen osallistuja sai mahdollisuuden istua hetken samassa pöydässä Tehyn tulevan puheenjohtajan kanssa. YLEn toimittaja Tiina Merikanto koordinoi keskustelua ja kysymyksiä. Esiin nousi mm. kokemus työhömme liittyvästä arvostuksen puutteesta. Anna-Leena korosti keskustelussa, että Tehy on monialainen ja moniammattillinen. Se on meidän vahvuus. Yhtenä SITKEn vaaliteemakokonaisuutena on yhteistyö ja siinä erityisesti edelleen kehittää Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen, jaostojen sekä verkostojen välistä toimintaa ja vuoropuhelua.

Porissa Satakunnan kansan toimittaja Juha Ståhle haastoi viittä PJ-kandidaattia rivakasti haastattelussaan. Eräs jäsen toivoi Tehyn ja tulevan puheenjohtajan näkyvän paremmin ensi kesän Suomi Areena –tapahtumassa. Jokainen kandidaatti lupasi tämän toiveen toteuttaa. Loppupuheenvuorossa Tehyn entinen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola evästi kandidaatteja tulevaan työhön: Tehyn puheenjohtajan tulee tuntea järjestö, sen jäsenet sekä asiat. Tehtävään tarvitaan siis kattavaa osaamista ja tuntemusta järjestön toiminnasta sekä neuvottelutoiminnasta.

Tampereella jatkettiin keskustelua keinoista Tehyläisten ostovoiman lisäämiseen sekä tasa-arvon edistämiseen työelämässä – etenkin palkkatasa-arvon kannalta. Keskustelua johti näyttelijä Karoliina Blackburn, joka peilasi sote-alan haasteita myös omaan alaansa. Tehyläisten työ on muuttunut ja tulee muuttumaan digitalisaation ja robotiikan myötä. Inhimillinen kohtaaminen, läsnäolo ja koskettaminen eivät kuitenkaan ole korvattavissa koneilla, kuten Anna-Leena eräässä vastauksessaan hyvin kiteytti.

Ensi viikon aikana äänestysohjeet ja -materiaalit alkavat tipahdella Tehyläisten postilaatikkoihin/-luukkuihin. Vaalikonetta voi edelleen hyödyntää sopivan valtuustovaaliehdokkaan löytämiseksi. SITKE-ryhmässä on ehdokkaana yhteensä 122 upeaa Tehyläistä huomioiden koko sosiaali- ja terveysalan ammattien sekä työpaikkojen kirjo. On tärkeää, että Tehyyn valitaan pätevät valtuutetut järjestön asioista päättämään. Valtuutettujen tulee edustaa kattavasti myös eri sopimusaloja, jotta kentän ääni saadaan parhaiten kuuluviin.

Vuoden 2013 vaaleissa äänestysprosentti oli 30,4%:a. Äänestysprosentilla on iso merkitys siihen, miten meihin järjestönä mm. tulevalla liittokierroksella suhtaudutaan. Se kuinka vakavasti/tosissaan koulutettu sosiaali- ja terveysalan henkilöstö otetaan, riippuu siitä, kuinka vakavasti/tosissaan itse suhtaudumme etujemme ajamiseen. Yhteinen tahtotila on perusta vaikuttamistyölle ja vaikuttamismahdollisuuksille!

Jos haluat vaikuttaa – äänestä!

Antoisaa vaalisyksyä kaikille.

 

Marja Lampainen, puheenjohtaja

Tehyn SITKE-ryhmä

Tehy-taival

Haasteet tekevät elämästä
mielenkiintoisen – ja niistä
selviäminen tekee elämästä
merkityksellisen.
-Joshua J. Marine

Tänä aamuna leikkimökkiä siivotessani, mietin, miten nopeaan aika kuluu ja vuodet vierii. Lapset ovat kasvaneet ja itsekin olen kasvanut ja vanhentunut. Tehy on ollut osa minua 26 vuotta. Tehy juhli jo 35-vuotistaivaltaan kesäkuun alussa. Tehy on perustettu vuonna 1982, jolloin kuusi ammatillista alan järjestöä yhdistyi parantaakseen kaikkien koulutettujen terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten etuja. Vuosien varrella Tehy on kasvanut edunvalvontajärjestöksi, josta me kaikki jäsenet voimme olla ylpeitä. Edunvalvonta on tärkein ammattijärjestön tehtävä. Arvot ja tavoitteet ovat vaihdelleet vuosien myötä, mutta aina ensisijalla on ollut jäsenen etu.

Millainen sitten on 35-vuotias Tehy? Keski-ikäinen – ei siis nuori, muttei vanhakaan. Tehy on paljon jo nähnyt ja kokenut – se on tietoa, taitoa sekä osaamista ja ammattitaidolla kehittynyt järjestö. Rohkea, ketterä ja ajan hermolla toimiva järjestö. Ensisijainen arvo on jäsenlähtöisyys. Ammattiosasto on paikallinen Tehy ja tehyläinen jäsen on keskiössä. Kuulun ammattiosastoon ja sen myötä olen Tehyn jäsen.

On helppo vain istua ja tarkkailla.
Vaikeaa on nousta ylös ja alkaa hommiin.
-Honore de Balzac

Neljän vuoden välein käydään Tehyn valtuustovaalit. Muutama vuosi sitten rohkenin itsekin asettumaan ehdolle vaaleissa SITKE-ryhmässä. Ja kappas vaan kesäkuussa 2009 löysin itseni Messukeskuksesta Pasilassa Tehyn liittokokousedustajana ja vielä toisenkin kerran 2013, jolloin myös liittokokous lakkautettiin. Valtuustokauteni aloitin 4 vuotta sitten ja sitten löysinkin itseni Tehyn hallituspöydän ääressä istumasta, kun varapaikalta nousin varsinaiseksi jäseneksi. Hallitustyöskentely on ollut ajoittain raskasta, mutta tuonut oivan näköalapaikan Tehyn toimintaan. Hallituksessa on käsitelty mm. Tehyn taloudellista tilannetta, toimintasuunnitelmia ja -kertomuksia, visioitu tulevaisuutta. Hallituksen kokouspäivät ovat olleet keskustelevia, asioita on puntaroitu erilaisilta näkökannoilta – ja pitkiä, varsinkin tällaiselle pitkämatkalaiselle, joka lentelee puoli Suomea hallituksen kokouksiin.

Tehyn hallitustyöskentely on opettanut ymmärtämään päätösten vaikutukset tehyläisiin jäseniin sekä vaikutukset ammattiosastotoimintaan. Meitä heittäytyjiä, itsensä likoon laittajia tarvitaan jatkossakin, koska olemmehan 100-vuotiaassa Suomessa melkoinen joukko terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia, lähemmäs 160 000. Hallitus- ja valtuustotyöskentelyn myötä olen tutustunut tehyläisiin päättäjiin sekä valtuustossa että hallituksessa ja Tehyn työntekijöihin. Olemme jakaneet omia kokemuksia, huolenaiheita, ideoita tehyläisestä toiminnasta edunvalvonnassa sekä ammattiosastotoiminnassa. Yhteistyö ja verkostoituminen auttavat jaksamaan sekä kehittämään Tehyn toimintaa ja omaa toimintaa myös paikallisesti.

Se, joka odottaa täydellistä hetkeä,
ei koskaan saavuta unelmiaan.
Uskalla yrittää jo tänään.
Myönteisesti ajatteleminen tarkoittaa,
että uskoo omaan onnistumiseensa.
-Tuntematon

Usko siis itseesi sekä yhdessä toimimiseen, joukkovoimaan. Lähde mukaan Tehyn toimintaan, sillä yhdessä olemme enemmän. Nautitaan kesästä ja sen tuomasta valosta ja lämmöstä, ladataan ”akkuja”. Pidetään huolta toisistamme edelleen tehyläisessä yhteisössä.

Sotkamossa 3.7.2017

Kaisu Rimpiläinen

Tehyn Kainuun ao puheenjohtaja

Tehyn hallituksen jäsen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN

Yhteiskunnalliseen keskusteluun on nostettu työn tuottavuuden nostaminen. Keinoina tarjotaan mm. enemmän työtunteja, vähemmän palkkaa ja työntekijän parempaa fyysistä kuntoa.

Työpahoinvoinnin menetykset Suomessa ovat mittavia. Työterveyslaitoksen mukaan v. 2012 sairauspoissaolot olivat noin 7 miljardia euroa. Sairauspoissaoloista arvioidaan vähintään kolmanneksen johtuvan organisaation toiminnasta (työilmapiiri, työhyvinvointi, esimiestyö ). Ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset olivat noin 18 miljardia. Työtapaturmien hintalappu oli noin 2 miljardia euroa. Työntekijä tulee töihin sairaana tai muuten huonokuntoisena. Toisin sanoen hän on paikalla, mutta työteho jää heikoksi. Edellä kuvattu presenteismi maksaa noin 7 miljardia vuodessa. Lisäksi menetyksenä on terveyden- ja sairaanhoitokulut, noin 7 miljardia euroa. Työpahoinvointi maksaa vuositasolla huikeat noin 41 miljardia euroa Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan.

Suomessa on jäänyt vähälle huomiolle henkilöstölähtöinen laadun ja tuottavuuden kehittäminen työpaikoilla. Työyhteisön henkilöstölähtöisellä kehittämisellä saadaan aikaan merkittäviä eurovaikutuksia. Suomessa tulee pyrkiä laaja-alaiseen tuottavuuden ja vaikuttavuuden tarkasteluun, jossa yhtenä tärkeänä on henkilöstö ja sen osaaminen sekä sitoutumisen hyödyntäminen. Henkilöstön sitoutuminen saadaan aikaan, kun edetään alhaalta ylös eikä ylhäältä alas. Yhtä tärkeää on aito vuoropuhelu ja keskustelukulttuuri.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kehittämistä saa tehdä vain johto ja esimiehet. Kun yhteiskunta haluaa erityisesti julkisiin palveluihin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä kustannusten kasvun hillintää, pitää henkilöstö saada aktiivisesti mukaan kehittämiseen ja uudistamiseen.

Työhyvinvoinnin kehittämisen tunnuspiirteitä ovat muun muassa mielipiteiden kuunteleminen, osallistaminen, innovatiivisuus, ennakkoluulottomuus, luottamus, ammattitaidon vahvistaminen, avoin tiedottaminen ja kunnioitus.

Keskitytään kehittämään työelämää,

Anneli  Näppä

Varapääluottamusmies, sairaanhoitaja

Tehy ry:n hallituksen jäsen

 

 

Tehyn valtuuston tärkeimmät tehtävät

Tehyn valtuustossa 1.12.2016 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan Tehyn järjestäytymiskokouksessa 13.-15.11.2017 valitaan 83 jäseninen Tehyn valtuusto. Järjestäytymiskokouksen osallistujat äänestetään Tehyn valtuustovaalissa 11.-28.9.2017. Tehyn valtuusto täydentyy järjestäytymiskokouksen jälkeen, jos Tehyn puheenjohtajistoon (3 henkilöä) tai hallitukseen (12 henkilöä) valitaan henkilöitä kokousedustajista.

Järjestäytymiskokouksessa valitaan myös mm. valtuuston puheenjohtajisto sekä hallituksen varajäsenet.
Järjestäytymiskokouksessa arvioidaan Tehyn hallituksen laatiman kertomuksen perusteella laadittujen toimintatavoitteiden saavuttamista ja toiminnan taloudellista tarkoituksenmukaisuutta kuluneen valtuustokauden aikana. Lisäksi päätetään niistä toimenpiteistä, joihin arviointi antaa aihetta.
Järjestäytymiskokouksessa vahvistetaan liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi eli valtuustokaudeksi.

Valtuuston varsinaiset kokoukset ovat kevät- ja syyskokous. Valtuuston 1- päiväinen kevätkokous pidetään huhti-kesäkuussa ja kaksipäiväinen syyskokous marras-joulukuussa. Valtuuston kevätkokouksessa arvioidaan edelliseksi toimintavuodeksi asetettujen tavoitteiden toteutumista ja taloutta toiminnan näkökulmasta. Lisäksi käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuuston syyskokouksessa asetetaan tavoitteet tulevalle toimintavuodelle ja määrätään ammattiosaston jäsenten liittomaksun suuruudesta. Lisäksi vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio perusteluineen.

Valtuuston ylimääräisiä kokouksia pidetään, jos valtuusto, hallitus tai 1/5 valtuuston jäsenistä katsoo sen aiheelliseksi. Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään myös, jos 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. Ylimääräisiä valtuuston kokouksia kutsutaan koolle tarvittaessa esimerkiksi työehtosopimusten hyväksymiseksi, jos asian käsittely ei voi odottaa varsinaisen kokouksen ajankohtaa.

Valtuustoryhmien kokoukset pidetään pääsääntöisesti valtuuston kokousta edeltävänä iltana. Näin saadaan varsinaisen kokouksen kulkua jouhevammaksi. Lisäksi valtuustotyöskentelyyn kuuluu kauden aikana yhteistyö eri valtuustoryhmien kanssa. Valtuustoryhmien kokouksia pidetään tarvittaessa myös valtuuston kokouspäivinä, jos asioiden käsittely sitä vaatii. Valtuustossa ja omassa valtuustoryhmässä on mahdollisuus tutustua hienoihin Tehyläisiin ympäri Suomen.

Valtuusto on Tehyn korkein päättävä elin. Se on näköalapaikka vaikuttaa Tehyn toimintaan. Tule mukaan!

Riitta Korpihalla
valtuuston 1. varapuheenjohtaja
Tehy ry

YKSITYISSEKTORI JA SOTE

Suomen hallitus haluaa yksityistää terveyspalvelut maakuntauudistuksen myötä. Olen ollut töissä terveyspalvelualalla yli 30 vuotta, joista vain 1,5 vuotta julkisella puolella. Terveyskeskuksessa työskentelyä haittasi suunnattomasti se, että työtä koskevia päätöksiä tekivät maanviljelijät, kirjastonhoitajat, koneyrittäjät ym. sellaiset kunnanvaltuuston jäsenet, joilla ei ollut oikeasti minkäänlaista käsitystä työn reunaehdoista terveydenhuollossa.

Maakuntien yhtiöittäminen askarruttaa, koska emme voi tietää kuinka edunvalvonta tullaan hoitamaan. Tällä hetkellä Terveyspalvelualan työehtosopimus on yleissitova (yli 50 % alan työntekijöistä on järjestäytynyt Tehyyn, Superiin ja Ertoon), mutta miten käy jatkossa? Tulevat työnantajat päättävät, miten järjestäytyvät ja mitä työehtosopimusta haluavat noudattaa. Sosiaalipalvelujen integroitumista terveyspalveluihin on jo otettu huomioon yksityisellä sektorilla. Työnantajat muodostivat viime vuonna Hyvinvointialojen liitto ry:n. Eli enää ei ole sosiaalialan työnantajaliittoa ja terveyspalvelualan työnantajaliittoa. Nyt odottelemme, alkaako työehtosopimusten integroiminen jo ensi syksynä.

Tehy varautuu kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin työnantajien järjestäytymistä ajatellen. Entä henkilöstö? Onko yksityissektori joku kamala peikko, jota pitää pelätä? Vai olisiko se mahdollisuus? Jospa se onkin mahdollisuus hyvissä työolosuhteissa osaavan johdon alaisuudessa työskentelemiseen. Maakuntien yhtiöiden johto tulee olemaan ratkaisevassa roolissa. Henkilöstö voi pitää huolen järjestäytymisasteen pysymisestä korkeana. Sillä tavalla ja omasta osaamisesta huolehtimalla tästä uudistuksesta selvitään.

Leila Leiviskä, Pääluottamusmies, työfysioterapeutti

II osa Tehyläinen sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa henkilöstön asemaan ja liikkeenluovutukseen liittyviä asioita on aloitettu työstämään maakunnissa.  Ammattiyhdistystoiminnan kautta meillä tehyläisillä ja muilla järjestäytyneillä työntekijöillä on mahdollisuus olla mukana kun meitä koskevia asioita valmistellaan ja päätetään. Me tehyläiset valitsemme liittomme sääntöjen mukaisesti tehyläisiä tekemään työtä yhteisten asioiden eteen mm. noihin sote – ja maakuntatyöryhmiin. Näitä valintoja tekevät ammattiosastotoimijat.

Meidän alueellamme täällä Pohjois-Pohjanmaalla sote koskettaa noin 17 500 työntekijää, joista soteammattilaisia on n. 16 000 – ei mikään pieni porukka. Meitä Tehyläisiä tästä väestä on paljon mutta tarvitsemme tässä muutoksessa kaikkia henkilöstöjärjestöjä jäsenineen puhaltamaan yhteen hiileen. Henkilöstöjärjestöjen yhteistyössä on voima, kun näin isoa muutosta tehdään ja halutaan saada paras mahdollinen tulos henkilöstönkin asema huomioon ottaen.

Mikä meitä huolettaa tässä muutoksessa? Miten tehyläinen aktiivitoimija ja Tehy järjestönä voi huolenaiheisiin vastata? Mitä jäsenmaksulla saa? Me aktiivitoimijat olemme omistautuneet työajalla ja sen ulkopuolellakin viemään asioita eteenpäin jäsenkuntamme eduksi. Tukena meillä on tässä maassa liittomme aluetoimistoverkosto ja Tehyn keskustoimisto, joista toimintaa tuetaan kentälle asiantuntijoiden ja lakimiesten avulla. Vapaaehtoisverkosto on meillä Tehyssä merkittävä ja tässä verkostossa on monen eri ammattiryhmän edustajia sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisista.

Muutos ja siinä mukana pysymisessä tarvitaan kuitenkin meitä kaikkia.  Aina voi lähteä vaikka vain ”vähän” mukaan toimintaan toimimalla yhdyshenkilönä työpaikalla ihan vaikka vain siksi, että saa postia ajankohtaisista asioista. Voit turvata oman työpaikkasi tehyläisten tiedonsaantia, jos ihan kaikkia ei yksikössä kiinnosta miltä tulevaisuus näyttää ja miten siihen voi vaikuttaa. Ei kaikkia kiinnosta ja sekin on valinta.

Voit myös alkaa valtuustovaaliehdokkaaksi. Et tarvitse ehdokkuuteen pitkää toimijakokemusuraa – riittää se, että on tehyläinen ja kiinnostunut päätöksenteosta yhteisten asioiden eteen. Tuoretta näkemystä tarvitaan konkareiden joukkoon ja tarvitaan myös tuoretta näkemystä eri sote-ammattiryhmiltä.

Nyt tarvitaan yhdessä tekemistä – yhteen hiileen puhaltamista. Sitä tarvitaan työpaikoilla niin arjessa kuin sosiaali-ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä alueilla. Eräässä sanomalehti Kalevan pääkirjoituksessa avattiin tätä yhteen hiileen puhaltamista ansiokkaasti. Kivikauden ihminen tarvitsi toinen toistaan jotta elämä olisi turvattu – jokaista yhteisön jäsentä tarvittiin pitämään tuli nuotiossa palamassa – jokainen yhteisön jäsen osaltaan piti yllä hiilen hehkua puhaltamalla siihen omalla vuorollaan. Tulen olemassa olo oli turva ja edellytys elämälle.

Mitä se yhteen hiileen puhaltaminen on tässä soten tekemisessä ja tehyläisyydessä? Tähän mennessä uudistusprosessissa on ollut havaittavissa monella eri osa-alueella vastakkainasettelua: keskuspaikkakunnat vastaan maakunnan harvempaan asuttu alue, köyden vetoa pienempien kuntien ja isompien kuntayhtymäorganisaatioiden välillä – perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito vastakkainasettelu kysymyksenkin äärellä ollaan toimintavavoissa ja käytännöissä. Vastakkainasettelua on myös sosiaalipuolen ja terveydenhuollon kesken; onko sosiaalipuoli jäämässä terveydenhuollon jalkoihin asioiden eteenpäin viemisessä ja esilläolossa? Näihin kaikkiin vastakkainasettelua aiheuttaviin kysymyksiin liittyy ennakkoluuloja ja pelkoja jyrätyksi tulemisesta, pelkoa siitä ettei tule kuulluksi. Pelätään palveluiden keskittymistä ja sitä myöden työpaikkojen katoamista omalta asuinseudulta.

Miksi epäluuloa on ilmassa? Pelkästään lainsäädäntövalmistelu on tuonut esille sen, että perusturvaorganisaatiot ovat kovimman myllerryksen kohteena soten ensimmäisinä vuosina. Nykyinen olemassa olo omassa turvallisen tuntuisessa työpaikassa ja sen työpaikan koko olemassa olo on uhattuna jos valinnanvapauslainsäädäntö etenee suunnitellusti.  Arki muuttuu enemmän perusturvaorganisaatioissa työskentelevien osalta kuin erikoissairaanhoidossa – näin on nähty käyvän jo pidempään käynnissä olleiden sote-kuntayhtymien muutoksessa.

Miten näistä epäluuloista ja peloista päästään yli? Miten saadaan se nuotion hiili pysymään hehkuvana eli turvataan meidän kaikkien olemassaolo tässä muutoksessa? Miten me yhdessä ratkaisemme nämä vastakkainasettelun kysymykset?  Pelkoa hälvennetään vain tiedolla ja yhteisellä tekemisellä. Tehdään edunvalvontatyötä yhdessä – edunvalvontaa varten olemme järjestönä olemassa. Kuunnellaan aidosti toisiamme, tehyläistenkin kesken – jokainen meistä on asiantuntija ja osaaja omalla tontillaan ja tuntee omat olosuhteensa parhaiten.

Ollaan myös oikeasti avoimia ottamaan vastaan erilaisuutta, eri mielipiteitä – arvostetaan tehyläistä osaamista jota löytyy ihan joka kolkalta sitä omaa maakuntaa ja kaikista tehyläisistä ammattiosastoista. Minkä tahansa työryhmän tehyläisenä jäsenenä meillä on velvollisuus aitoon vuorovaikutukseen työryhmissämme, mutta myös tehyläisinä toimijoina keskenämme ja työpaikoillamme. Aito vuorovaikutus on keino päästä yhdessä ongelmanratkaisuun ja tekemään tulevaisuutta tästä vastakkainasetteluvaiheesta.

Nina Pulkkinen

Äänestä kuntavaaleissa! Asetu ehdokkaaksi Tehyn vaaleissa!

Kuntavaalien ennakkoäänestys on takana ja varsinainen äänestyspäivä on tuleva sunnuntai 9.4.2017. Meitä tehyläisiä ehdokkaita on ehdolla kuntavaaleissa tietojemme mukaan runsaat 300. Hienoa, että niin moni rohkeni ryhtyä ehdokkaaksi ja toivon kaikille heille hyvää menestystä näissä vaaleissa! Ennakkoon äänestettiin vilkkaasti. Yli 26%:a äänioikeutetuista, 1,2 milj. Suomalaista, kävi äänestämässä ennakkoon. Näillä prosenteilla on ennakoitavissa lopullisen äänestysprosentin asettuvan 60 tietämille. Tärkeää on, että vielä varsinaisena äänestyspäivänä jokainen äänioikeutettu käyttää oikeuttaan ja velvollisuuttaan. Vain niin, voit varmistaa oman haluamasi ehdokkaan läpimenon omassa kunnassasi. Mikäli et ole vielä äänestänyt – tee se tulevana sunnuntaina!!

Kuntavaaleista käynnistyy myös meidän Tehyläisten vaalivuosi. Mikäli olet ollut Tehyn jäsen 31.3.2017 ja olet maksanut jäsenmaksusi voit asettua ehdokkaaksi ja äänestää tulevissa Tehyn valtuustovaaleissa. Ehdokasasettelu toteutuu Tehyn nettisivujen kautta. Jokainen edellä kuvatulla tavalla jäsenyytensä hoitanut tekee ehdokkaaksi asettautumisen itse. Linkki ehdokasasiakirjaan löytyy sivulta www.tehy.fi/valtuustovaalit. Ehdokasasetteluaika on 7.4- 31.5.2017. Tehyn korkeinta päätösvaltaa neljän seuraavan vuoden ajan käyttää 83 valituksi tullutta valtuutettua. Vaalipiirinä on koko maa, eli voit itse äänestää parasta mahdollista tehyläistä ympäri Suomea ja toisaalta voit itse kerätä ääniä ympäri Suomea! Asetu ehdokkaaksi, vain näin varmistat mahdollisuutesi päättäjäksi ja pääset valitsemaan siten myös tulevan Tehyn uuden puheenjohtajan.

Olisi hienoa ja arvokasta mikäli voit asettua ehdokkaaksi ryhmäämme Tehyn sitoutumattomat ja keskiryhmät.  Sitoutumattomia ja keskiryhmien jäseniä – meitä joilla sykkii sitkeä Tehy sydän – Sitkeläisiä toimijoita on ympäri Suomea. Joukossamme on laaja edustus tehyläisiä ammattiryhmiä – täysin poliittisesti sitoutumattomia ja myös poliittisen ajatusmaailman tunnustavia. Meidän ryhmässä jokainen on arvokas, jokaisen ääni kuuluu, edustamme laajasti tehyläisyyttä, osa toimijoista ja tekijöistä on pitkän linjan toimijoita ja osaajia, toiset aivan uusia, innovatiivisiä ja rohkeita. Meidän ryhmässä demokratia ja avoimuus ovat toiminnan ydin. Jokaisen ääni on yhtä arvokas, jokaisen panos ja osaaminen ovat tärkeitä. Meidän ryhmässä seinät on leveällä ja katto korkealla. Lisää tietoa meistä löydät SITKEn nettisivuilta www.tehynsitke.net ja FB-sivuilta Tehyn Sitke – sitoutumattomat ja keskiryhmät.

Tämä huikea osaajien joukko on asettanut minut ryhmänsä ehdokkaaksi Tehyn uudeksi puheenhohtajaksi. Olen ylpeä ja otettu tästä kunniasta. Olen innolla ja täydellä tarmollani mukana. Tavoitteen saavuttaminen vaatii meiltä kaikilta runsaasti työtä, meitä tulee olla ehdokkaina runsaslukuisesti. Mitä useampi on ehdokkaana meidän ryhmästä, sitä useampi pääse läpi valtuustovaalissa ja mahdollistamme tavoitteen toteutumisen. Minuun voit tutustua lisää esimerkiksi FB-sivuillani Anna-Leena Brax Tehyn puheenjohtajaksi tai omilla sivuillani annaleenabrax.fi

Olet lämpimästi tervetullut tähän huikeaan porukkaan! Meillä sykkii sitkeä Tehy sydän!

SITKEästi Tehyläisten asialla askel askeleelta!

Anna-Leena Brax

 

Osa I: Tapatehyläisyyttä ja aktiivitehyilyä

Kirjoittaja Nina Pulkkinen on sairaanhoitaja, tehyläinen pääluottamusmies peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä, Tehyn valtuuston jäsen kuluvalla kaudella Sitke-ryhmässä sekä Pohjois-Pohjanmaan Tehyn ammattiosastojen perustaman sotetyövaliokunnan jäsen.

”Olen vain tällainen tapatehyläinen.” Jäin miettimään tätä erään ystäväni kommenttia sosiaalisessa mediassa. Mitä tarkoittaa tuo tapatehyläisyys? Miksi joku kokee sellainen olevansa? Mitä hyötyä ihminen tällaisesta ”tottumuksesta tai tavasta” saa? Vai haluaako edes saada hyötyä? Onko tapatehyläisyys jäsenmaksun maksamista vähän niin kuin hyväntekeväisyyden vuoksi – vai syystä, että ”no kun johonki pitää kuulua ” tai ”no kun muutkin työkaverit kuuluu”?

Oletan silti muitakin syitä olevan edellä mainittujen lisäksi siihen, että on liittynyt ammattiliittoon ja erityisesti Tehyyn. Yksi syy on ehkä ammattiosasto, joka järjestää virkistystoimintaa ja jäseniltoja – toiminta kiinnostaa. ”Syy” jäseneksi liittymiseen saattaa olla opiskeluaikana hihasta nykäissyt tehyläinen, joka on kysynyt, että ”jokos kuulut johonkin liittoon – tässä sinulle hyvä mahdollisuus katsoa mitä Tehyn toiminta on ilmaiseksi ” ja jäsenyys sitten jatkuu kun valmistuu.

Osa jäsenistä maksaa jäsenmaksua työttömyyskassan vuoksi ja siksi, että on mahdollista saada apua työpaikan ongelmatilanteissa. Nämä ovat myös tehdyn järjestötutkimuksen mukaan ne tärkeimmät syyt liittoon kuulumiseen. Nämä ovat hyviä syitä olla liiton jäsen. Osa tehyläisestä jäsenistöstä kuitenkin ”harrastaa” Tehyä eli on ”ajautunut” hoitamaan muiden asioita. Jäsen on mahdollisesti halunnut tai aktiivisesti pyrkinyt johonkin tehtävään ammattiosaston toiminnassa – ajatuksella ”kun ny vaan jonku täytyy tehdä jotain tässä tilanteessa ”. Meitä on onneksi moneksi.

Vaikka maksaisit tehyläisenä ’vain’ sen jäsenmaksun tavan vuoksi, on sinulla valtaa, jota kannattaa käyttää. Anna mahdollisuus toiselle tehyläiselle olla puolestasi aktiivinen – äänestä Tehyn vaaleissa; paikallisissa- tai valtakunnallisissa Tehyn vaaleissa. Suosittelen osallistumaan ammattiosastosi kevätkokoukseen, käy katsomassa millaista toimintaa sinun eteesi tehdään edunvalvonnan osalta ja muussakin jäsentoiminnassa. Jäsenmaksulle kannattaa ottaa siis muutakin vastinetta kuin tuo työttömyysturva.

Tehyn toiminta on paljon muutakin kuin yksittäisen jäsenen työsuhde ongelmien ratkomista – kyse on meidän sosiaali- ja terveydenhuollon koulutettujen työntekijöiden edunvalvonnasta laajemmin. Se on puolien pitämistä muutoksessa sekä mukana vaikuttamista siihen millaiseksi meidän tulevaisuutemme muotoutuu työelämän pelikentällä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Tehyläinen aktiivitoimija tekee pitkälti vapaaehtoistyötä työhön liittyvissä asioissa. Ei ehkä kuullosta järin houkuttelevalta. Silti meitä vapaaehtoisia on ammattiyhdistystoiminnassa paljon; luottamusmiehinä, työsuojeluvaltuutettuina, työsuojeluasiamiehinä, ammattiosastotoimijoina, yhdysjäseninä – tekemässä hommia yhteisten asioiden eteen. Tunnistatko itsesi seuraavasta:

  • helpompi maksaa lasku ja ostaa palvelu tai lapsen harrastus kuin sitoutua itse talkoisiin tai toimintaan.
  • Sitoutuminen ei juuri nyt kiinnosta tai ole mahdollista
  • Sitoutumista johonkin asiaan pidemmäksi aikaa ei vain jaksa ajatella, kun omissakin asioissa on tarpeeksi murheita ja hoitamista.

Ei hätää vaikka tunnistit. Ajat ja elämäntilanteet muuttuvat – pidä mieli avoimena ja ota rohkeasti yhteyttä siihen tuttuun tehyläiseksi leimautuneeseen kollegaan kun pienikin kipinä syttyy osallistumiseen. Sinäkin, ’vain’ tavan vuoksi tehyläinen, voit olla kollegalle tukena ja rohkaista alkamaan vaikka ehdokkaaksi Tehyn vaaleissa. Yhdessä olemme enemmän.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus puhuttaa väsymiseen asti mutta muutkin seikat arjessa työpaikoilla syö jaksamistamme. Palvelurakenteita uudistetaan maan joka kolkalla niin sanotusti ”sotekuntoon” paljon ja kiireellä. Vauhti on hurja. Niinkin hurja, että herää jo pelko siitä siivoammeko nurkkiamme liiankin tehokkaasti, jotta soten alkaessa nilkutamme organisaatioissamme emmekä ole enää toimintakykyisiä palveluiden tuottajia? Perustelut vauhdille ja uudistuksille ovat usein: ”halutaanko tehdä muutos nyt itse vai odotetaanko kaksi vuotta kun muut määrää mitä meidän on tehtävä”.

Huoleni on, että henkilöstö ei ehdi sopeutua muutokseen tällä vauhdilla saatikka pysty olemaan osallisena siinä. Muutosvastarinta nousee? Ja vielä pelottavampaa – kokemus, että ei enää välitetä. ”Annetaan muiden päättää ja katotaan mitä tulee” -lausetta olen jo kuullut eri ammattiryhmien edustajien sanovan työpaikoilla. Sote tuntuu kaukaiselta sille tehyläiselle, jolle muutokset omalla työpaikalla ovat isoja oman organisaation säästöjen ja uudistuksien vuoksi, ei jakseta sotesta ja sen tulemisesta olla kiinnostuneita. Pitäisikö hetkeksi pysähtyä muutoksen johtamisen äärelle? Ja onko kaikki suunnitellut muutokset pakollisia juuri nyt?

Vaikka juuri nyt tuntuisi, ettei jaksa yhtään enempää muutosta tai uutta asiaa työpäiväänsä – olen kuitenkin huomannut, että mitä enemmän on päässyt muutokseen vaikuttamaan ja olemaan siinä mukana, jaksaa sen paremmin. Toki tuskastuttaa ja ahdistaa matkan varrella varmasti, mutta ainakin on yrittänyt tehdä jotain.  Se on paljon enemmän kuin vain uiminen ja räpiköinti virran mukana tai sitä vastaan. Meillä tehyläisillä on mahdollisuus selviytyä olemalla osallisena ja hyödyntämällä tehyläistä verkostoamme ja sen osaamista myllerryksessä, joka yhteiskunnassa ja työpaikoillamme on käynnissä.

P.S. Tehyn valtuustovaalien ehdokasasettelu alkaa 7.4.2017 jos olet kiinnostunut olemaan mukana vaikuttamassa muutokseen – ota yhteyttä vaikka minuun sähköpostitse nina.pulkkinen@tehy.net tai ryhmämme sähköpostiin tehysitke@gmail.com.

SITKE blogihistoria